sunnuntai 3. elokuuta 2008

Yllätyksiä kerrakseen!

Heippa taasen! Tänään olikin vallan mukava,yllätyksiä täynnä oleva päivä! Tapasin hyvän ystäväni kaupungilla ja kiersimme yhdessä kirppiksiä. Kassit täyttyivät lastenvaatteista, löysinpä jopa ihanan vanhan matkalaukunkin,josta täytyy napsaista kuva ensi tilassa. Katselin kauniita vanhoja esineitä torin jokasunnuntaisella kirpparilla ja kauhistelin korkeita hintoja. Kotiin palatessani lähdimmekin koko perheen voimin uudelle sieniretkelle, tällä kertaa uuteen paikkaan. Tyttösen kanssa jälleen tarvoimme omalla polullamme, miesväki jäi auton läheisyyteen.. ja hiphei, mitä näinkään! Jo pitkän matkan päästä huomasin,että paikkaa oli käytetty melkoisena kaatopaikkana =(( Vanhaa jätettä siellä täällä, mutta kaiken keskellä VANHA RUOSTEINEN MAITOTONKKA! Siellä se nökötti sievästi nostolavojen ja ruostuneiden autonvanteiden keskellä, vieressä muovisia öljykanistereita joista oli tyhjennetty tonkkaan töhnät. *yöks* Rivakka kävely muuttui sillä sekunnilla juoksuksi ja tyttö katseli ihmeissään,kun äiti kiljui innoissaan kuin olisi kultaa löytänyt. Totesi sitten kyllä, että nää on näitä äitin juttuja, vähänkö hulluu... Raahasin tonkan tien varteen ja tyttö oli huolissaan siitä,että joku vie sen. Tuskin sitä huolta,kun oli saanut olla rauhassa siihenkin asti. Jatkoimme matkaa ja löysimme varsinaisen näyn: vanha myymäläauto,jonka ympärillä jos jotakin ryönää. Vieressä sininen todella kaunis Ford Transit lava-auto jonka lavalla kasvoi sammalta. Ja sitten näin SEN: vanhan suloisen vaa ´an. Ja taas tätä mammaa vietiin!!! Tyttökin innostui ja tutkimme koko myymäläauton,joka oli kyllä surullinen näky metsän keskellä. Sieltä löytyi ruosteista mutteria,ruuvia,uusia tiiliä!! Tosin näitä vain ihailimme. Pieni hylätty Jopokin olisi ollut toisaalla metässä, voi mikä aarreaukio! Surulliseksi veti kuitenkin se, että näin me ihmiset hylkäämme tavaramme (ja ennen kaikkea ongelmajätteet kuten akkuja,öljyä jne). Päätin,että ilmoitan kyllä paikasta kuntaan ensi viikolla. Sitä ennen voisi tietysti sen Jopon käydä pelastamassa, ehkä....



Ai niin, ne sienet.. no, ne jäivät poimimatta,mutta mitäpä niistä kun tuli näin komea saalis jo! Onhan tässä syksy aikaa retkeillä ;0)

6 kommenttia:

maano kirjoitti...

siis vau mitä tatteja .. pelasta se jopo , se on jopa rahan arvoinen kapistus kunnosta riippuen tietty kiinni paljonko rikastut jos raskit luopua :)

titta kirjoitti...

Ou jee mitä aarteita metsästä löysitkään, uskomaton metsä teillä. Vaikka vähän mietityttää, kuka kumma menee heittämään ruostuvaa tavaraa metsään, argh... mutta onneksi sinä siivosit sotkut :)
Titta

Villa Vaalea kirjoitti...

Voi mikä sienireissu, kyllä saaliisi ehdottomasti voitti tatit:).

Anne kirjoitti...

Titta, no äläs muuta sano! tiedä,mitä aarteita tuolla metiköissä onkaan! Maano, arvaa vaan et tekis mieli se jopo hakea vielä,mutta isäntä meinas,ettei sille mitään aio tehdä eikä taida täl emännällä ihan omat taidot riittää entraamaan sitä :(

Kiitos kaikille jälleen kommenteistanne!

t. Anne

Possumamma kirjoitti...

Olen näitä toisten blogeja, ja niissä olleita löytöjä katsoessani alkanut miettiä, että pitäisköhän munkin rohkaista mieleni, ja mennä katsomaan nää lähiseudun metsät, että mitäs löytyiskään...HIH! Vaan, ovat täynnä susia & karhuja ja olen toivoton suunnistaja, jotenkas eksyisin, joten tairan kuitenkin jättää väliin...

Vaan, mahtavat oli löydöt! Itse olen maksanut itseni kipeäksi parista samantyylisestä vaa´asta & tonkasta, eli toisinsanoen nyt voit sitten miehellesi sanoa, että, kun säästit suuren summan noissa (ei siis tarvitse ostaa, kun ilmaiseksi löytyi), niin nyt voitkin hyvällä omallatunnolla lähteä shoppailemaan:D

Ja kiitos kysymästä, saapi toki laittaa listalle:)

Anne kirjoitti...

Pakko patistella: hae Jopo! :) Itsekin ostin viikko sitten vanhan mummopyörän, jota olen nyt laittanut kuntoon. Jos ei taidot riitä, niin voihan sen tietenkin viedä aina pyöräkorjaamolle:)

Vanha pyörä on parempi kuin pussillinen uusia!