Ihan ei itse yllä nousemaan pianojakkaralle , joten apua vielä tarvitaan. Mutta sen jälkeen poika onkin kuin vanha tekijä , laulaa nimittäin soittaessaan.
On ollut kyllä aivan ihanaa seurata tämän isoveljen kutsumuksen löytymistä. Itse olen soittanut toistakymmentä vuotta eri instrumentteja musiikkiopistossa ja silloin opetus oli erittäin "painostavaa" , jos nyt näin voi sanoa. Mutta jo pienenä tyttönä ahdisti se , että olisi pitänyt ammattimuusikoksi tähdätä. Niinpä vastustelin kovasti oman jälkikasvun viemistä samaiseen opistoon. Mieheni puhui minut kuitenkin ympäri , ja tokihan pojan motivaatio ja kyvyt vakuuttivat , joten ensin hän soitti vuoden kansalaisopistossa ja nyt sitten siirtyi opistoon. Kansalaisopisto oli todella korkeatasoista opetusta tarjoava , samat opettajat opettavat myös musiikkiopistossa. Halusimme nähdä kuitenkin , lähteekö harrastus käyntiin ja siksi oli kiva , että päästiin ilman pääsykokeita kokeilemaan. Ja sehän kannatti! 
12 kommenttia:
minäkin pakollisilla pianotuneilla olen tyttösenä joutunut olemaan. sisko sitten enempi tuota soittelua harrasti ja opettajana sitä tarvitsee. vanhin lapsista meillä soittaa vaikka mitä sähköpianolla ja tykkää kovasti, muttei sitä olisi ammattia halunnut vaikka ehkä meillä se sukurasite onkin;).
minä osaan vaan puhelimella soittaa. niin ja ovikelloa, suuta ja ämyreitä napit kaakossa. ne miulle riittäköön!
Iloa ja innostusta teille musiikin opiskelun tielle!
Ihana pellavapää siellä pianon ääressä. Meilläkin ipanat tykkäävät soittaa (tai soittaa ja soittaa) ja tietty laulu raikaa. Olen itse soittanut pianoa lapsena ja lisäksi selloa. Pianon soitosta on kyllä ollut iloa, selloa en edes enää osaa soittaa, kovasti tekisi mieli joskus verestellä muistia ja mennä kansalaisopistoon.
:) Titta
Hih, tuo Katin soittotaito pisti hymyilyttämään ihan hankomaisesti=)) Niin se on,että itestä pitää kaikki harrastukset lähteä , muuten ei toimi,ei.
Tiedätkös Titta, minäkin olen salaa haaveillu elvyttäväni soittotaidot, kyllähän mä tota kitaraa soittelen yksikseni nytkin , mutta olisi upeaa taas ihan kunnolla soittaa - vaikka josaain porukassa. Kansalaisopisto vois olla siihen oikein oiva paikka! Ei muuta ku rohkeesti vain ;0)
-anne-
Voi kunpa osaisin soittaa muutakin kuin suutani:) Lapsillasi taitaa riittää intoa ja lahjoja, siinä on hyvä pohja opiskeluille:) Ystävättäreni oli aikanaan ihmeissään kun tytär valitsi instrumentikseen saksofonin. Hän kävi Sibelius-akatemian, on nyt Pariisissa jatkamassa opintoja ja muusikon urasta tulee hänelle mieluisa ammatti:)
Mukavia musisointihetkiä teidän perheelle:))
Marja
Ihania kuvia pienestä pojasta pienon ääressä. Minäkin olisin halunnut opetella soittamaan , mutta silloin ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta rahallisesti ostaa mitään soitinta tai opetella jonkun opastuksella soittamaan.
Lapsenlapseni ovat olleet musiikkiluokalla ja toinen soitti trumpettia mutta lopetti opettajan ja muiden harmiksi leikin kesken. Lahjoja olisi riittänyt mutta murrosikäisen kiinnostus ei ollut riitävä.
Innostusta musiikkia harrastaville lapsillesi..
hih kuinka söpö pikku piano virtuoosi :)
Ihana, kuulen laulun tänne asti;)
Mari
Voi mikä pianisti täältä löytyykään... täällä myös yksi joka joskus kävi jonkin aikaa pianotunneilla... kun muutkin niin pitihän miunkin... no, ei tullut siitä uraa.. tulipahan käytyä.. ;)
Tosi suloinen soittajapoika =)
Kiitos jälleen kaikille vierailleni ja erityisesti tietysti puumerkin jättäneille! Aivan ihana on niitä lukea, etenkin kun töihinpaluu "Hiukka" tahmea. Naureskelin tossa miehelleni, kun naama ihan turvoksissa allergiasta ja kutisee, että taidan olla allerginen työnteolle ja mikäs siihen auttaisi? =))) noh, lomaa odotellessa,ei siihen oo ku jotain 12viikkoa... ;)
Onpa ihastuttava nuori pianovirtuoosi!Tuolla ulkomuodolla hurmataan kyllä niin nuoremmat kuin vanhemmatkin tädit vaikka soitto menisi välistä nuotin vierestäkin.
Täältä halitukset ja kannustukset siulle työviikkoosi!
Heippa hei! Anteeksi kun viestini tulee vasta nyt, en ollut käynyt blogiviestejä läpi aikaisemmin... Nyt huomasin, että olit yrittänyt Augustin Huvilalta varata sitä Jul-kirjaa, ja meili oli tullut vain takaisin. Kirjan saat vielä, se onnistuu :-) Mutta ilmoittelethan haluatko sitä edelleen ja yritä vaikka viestiä tähän osoitteeseen:
hannis (at) kaunis.net (eli välit pois ja at merkin tilalle @ -merkki :-)
Ihanaa elokuun jatkoa! Sulla tosi kiva blogi. Tulen uusiksi kun tässä vaan ehtisin taas bloggailemaan kunnolla joskus :-)
terkuin Hannis
Lähetä kommentti