Yllätyksiä kerrakseen!

Heippa taasen! Tänään olikin vallan mukava,yllätyksiä täynnä oleva päivä! Tapasin hyvän ystäväni kaupungilla ja kiersimme yhdessä kirppiksiä. Kassit täyttyivät lastenvaatteista, löysinpä jopa ihanan vanhan matkalaukunkin,josta täytyy napsaista kuva ensi tilassa. Katselin kauniita vanhoja esineitä torin jokasunnuntaisella kirpparilla ja kauhistelin korkeita hintoja. Kotiin palatessani lähdimmekin koko perheen voimin uudelle sieniretkelle, tällä kertaa uuteen paikkaan. Tyttösen kanssa jälleen tarvoimme omalla polullamme, miesväki jäi auton läheisyyteen.. ja hiphei, mitä näinkään! Jo pitkän matkan päästä huomasin,että paikkaa oli käytetty melkoisena kaatopaikkana =(( Vanhaa jätettä siellä täällä, mutta kaiken keskellä VANHA RUOSTEINEN MAITOTONKKA! Siellä se nökötti sievästi nostolavojen ja ruostuneiden autonvanteiden keskellä, vieressä muovisia öljykanistereita joista oli tyhjennetty tonkkaan töhnät. *yöks* Rivakka kävely muuttui sillä sekunnilla juoksuksi ja tyttö katseli ihmeissään,kun äiti kiljui innoissaan kuin olisi kultaa löytänyt. Totesi sitten kyllä, että nää on näitä äitin juttuja, vähänkö hulluu... Raahasin tonkan tien varteen ja tyttö oli huolissaan siitä,että joku vie sen. Tuskin sitä huolta,kun oli saanut olla rauhassa siihenkin asti. Jatkoimme matkaa ja löysimme varsinaisen näyn: vanha myymäläauto,jonka ympärillä jos jotakin ryönää. Vieressä sininen todella kaunis Ford Transit lava-auto jonka lavalla kasvoi sammalta. Ja sitten näin SEN: vanhan suloisen vaa ´an. Ja taas tätä mammaa vietiin!!! Tyttökin innostui ja tutkimme koko myymäläauton,joka oli kyllä surullinen näky metsän keskellä. Sieltä löytyi ruosteista mutteria,ruuvia,uusia tiiliä!! Tosin näitä vain ihailimme. Pieni hylätty Jopokin olisi ollut toisaalla metässä, voi mikä aarreaukio! Surulliseksi veti kuitenkin se, että näin me ihmiset hylkäämme tavaramme (ja ennen kaikkea ongelmajätteet kuten akkuja,öljyä jne). Päätin,että ilmoitan kyllä paikasta kuntaan ensi viikolla. Sitä ennen voisi tietysti sen Jopon käydä pelastamassa, ehkä....



Ai niin, ne sienet.. no, ne jäivät poimimatta,mutta mitäpä niistä kun tuli näin komea saalis jo! Onhan tässä syksy aikaa retkeillä ;0)